Ennaltaehkäisevä päihdetyö

Huolehditaan siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle;

Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen.

Toimielimen tehtävänä on:

  • huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta;
  • huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle;
  • lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä;
  • esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa;
  • huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.
  • Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista.

Päihdeongelmissa

Kunnan asukkaidensa tarvitsemat päihdehuollon palvelut järjestää Oulunkaaren kuntayhtymä.

A-klinikkasäätiön internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista: www.paihdelinkki.fi.

 

Alkoholinkäytön vähentäminen – miten pääsen alkuun?
Ensimmäinen askel oman juomisen tarkkailuun on selvittää, ylittääkö oma alkoholinkäyttösi kohtuukäytön rajat. Kohtuukäytöksi katsotaan alkoholinkäyttö, joka ei aiheuta terveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia vaikeuksia. Yleensä käyttö on tällöin harvoin toistuvaa, määrältään vähäistä ja humalajuominen poikkeuksellista. Kun alkoholia kuluu paljon kerralla tai käyttö on runsasta pidemmällä aikavälillä, puhutaan riskikulutuksesta.

Vähäinen alkoholinkäytön raja terveelle työikäiselle henkilölle on naisilla 0—1 annosta ja miehillä 0—2 annosta päivässä. Kohtalaisen riskin taso on puolestaan miehillä yli 14 annosta viikossa ja naisilla yli 7 annosta viikossa. Tällöin alkoholinkäyttö alkaa aiheuttaa kehossa pitkäkestoisia muutoksia ja juomistapoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä katsotaan hälytysrajaksi, jolloin viimeistään alkoholinkäyttöään tulisi vähentää.

Henkilökohtaiseen riskialttiuteen vaikuttavat juomismäärien ohella yksilölliset tekijät, kuten perimä, sukupuoli, ikä, paino, terveydentila, lääkitykset ja raskaus.

Ikäihmisten riskikulutuksen raja on huomattavasti työikäisten aikuisten rajoja alhaisempi, koska iän myötä keho ei kestä samanlaista alkoholikulutusta kuin nuorempana. Yli 65-vuotiaille naisille ja miehille asetettu riskikulutuksen raja on kaksi annosta kerralla ja seitsemän annosta viikossa.

Omaa juomista tarkkaillessa hyvä apuväline on myös AUDIT-testi http://www.huugo.fi/audit-testi/. Ikääntyneille on oma sähköinen testi https://ehyt.fi/ikaantyneiden-audit-testi/ , joka ottaa huomioon vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset.

Lisätietoja: 

Anna lapselle lasiton lapsuus!